Puolimatkassa

No taaspa on aika vierähtänyt viime päivityksestä. Luulen, että olen päässyt niin sisälle jo arkeen, hyvässä ja pahassa mielessä, että tahtoo unohtua kertoa kuulumiset. Elämä on omassa uomassaan. Palasin viikonloppureissulta eilen Chesteriin, ja junassa iskikin, että olen ollut Englannissa jo neljä kuukautta – ja opetusta on jäljellä enää toiset neljä. Minähän jään koko kesäksi Englantiin, mutta muut vaihtarit palaavat viimeistään kesäkuun lopussa kuka minnekin kotiinsa, joten jo siinä vaiheessa tapahtuu iso muutos. (Which reminds me, hoi te, ketkä suunnittelette Chesteriin vaihtoonlähtöä, nota bene: pyytäkää apurahaa 10 kuukaudeksi, koska yliopiston vuokrasopimus velvoittaa teitä maksamaan vuokraa heinäkuun ensimmäiselle viikolle asti. Mikä tietysti on ihan järjetöntä, kun luennot loppuu jo toukokuussa, mutta sääntö on kaikille sama. Itse pyysin vain kahdeksalle ja vähäsen harmittaa.) Tuntuipa oudolta havahtua tähän. Ajatus Suomeen paluusta ja ensi vuodesta Jyväskylässä tuntuu tosi kaukaiselta ja oudolta – pelottavaltakin. Tietysti kaipaan tiettyjä asioita Suomesta, mutta olen jo tottunut Chesteriin. Aika on mennyt tosi nopeasti, ja olen sopeutunut sen verta hyvin, että harvoin edes tietoisesti ajattelen asuvani ulkomailla. Sain natiivilta kehujakin, että englantini on parantunut huomattavasti jo näinkin lyhyessä ajassa, mikä tietysti lämmittää mieltä (olinpahan puhunut joku yö unissanikin englanniksi…). Asioinnit ja keskustelut hoituu automaattisesti englanniksi, eikä paikalliset käytännöt tai käytöstavatkaan ihmetytä enää juurikaan. Vaikken minä niihin kaikkiin mukaan lähdekään: vielä ei luonnistu suusta kutsua jokaista tuttua ja tuntematonta loveksi eli rakkaaksi. Ennen joulua mulle iski selvästi kulttuurishokki, ja kaipasin hirveästi kotiin, mutta nyt on kaikki taas mallillaan, eikä ole hätäpäivää.

Kaveri oli kylässä kymmenisen päivää (ei, ei päädytty vihaamaan toisiamme 10 jaetusta neliöstä huolimatta) nyt sunnuntaihin asti. Käytiin lauantaina Oxfordissa ja tykkäsin kaupungista. En ole mikään arkkitehtuurin asiantuntija, mutta yliopiston vanhat rakennukset ja keskustan rakennustyyli toi osittain mieleen Italian... Ei missään nimessä mikään perusenglantilainen kaupunki, vaan jotenkin värikkäämpi ja eloisampi (ja sielläkin oli joka paikka täynnä polkupyöriä – opiskelijakaupunki, ihanan kotoisaa <3). Chesterikin on tosi miellyttävä kaupunki, mutta Oxfordissa on vielä vähemmän sitä tavanomaista punatiiltä, mistä kaikki kaupungit on pääasiassa rakennettu. Hups, kuulostanpa taas kritisoivalta, ei ollut tarkoitus!

Kävin edellisenä viikonloppuna ensimmäistä kertaa Students’ Unionin baarissa (joo, tiedän, säälittävä suoritus vaihtarilta), ja loppuillasta oli tosi kivaa, vaikka alku olikin vähän heikko. Oltiin viety takit baarin vieressä asuvan kaverin kämpälle, koska kyseisessä juottolassa ei edes ollut narikan mahdollisuutta - eiväthän englantilaiset koskaan ota täällä takkejaan mukaan baariin - ja jouduttiin sen jälkeen jonottamaan tunti kylmässä. Jouduttiin myös keskelle englantilaisten tyttöjen riitaa etuilusta, joka ei onneksi äitynyt tukkanuottasille asti, mutta kyllä pelotti olla siinä välissä. Tytöt on täällä paljon aggressiivisempia kuin Suomessa, monessakin mielessä. Lisäksi ei vieläkään miellytä silmää paikallinen pukeutumistyyli… Mutta kun sisälle lopulta päästiin ja raivattiin tie tanssilattialle, niin illasta tuli hyvä ja hauska!

Ai niin, ja uusivuosikin tuli vietettyä saarivaltiossa! Paljon oli samaa kuin Suomessa (juominen ja kaveriporukka, osalla joukkoa baari päämääränä), mitä nyt lunta eikä pakkasta ollut missään, ja lonkeron sijasta juotiin hyytelöshotteja, shampanjaa ja polteltiin sikareja (kyllä). Keskiyöllä piti katsoa telkkarista lähtölaskenta uuteen vuoteen Big Benin kellojen ja säkkipillien säestämänä. Ihastuin ihan jättimäisiin paperilyhtyihin, jotka toimivat kuumailmapallon tavoin, mitä sitten laskettiin puolenyön jälkeen ilmaan ja taivas näytti kauniilta lukuisine valotäplineen, ilotulitusten lisäksi. 

 Vaihtareiden pikkujouluissa, Pukki toi mullekin paketin :')

Teen pientä kuvapäivitystä taas, kunhan nettiyhteys on siihen suotuisa!