Happy happy holidays!

Oon joululomalla! Suomessa! Jee!

Lensin maanantaina takaisin tänne, pienen yrittämisen jälkeen kylläkin. Matkustin yhteensä lopulta 20 tuntia, kun kaikki mahdolliset ajoneuvot antoi odottaa itseään - niin taksi, juna, lentokone kuin bussikin. Silti olin positiivisesti yllättynyt oman matkantekoni sujuvuudesta, koska jotkut vaihtareista ovat joutuneet jäämään Englantiin useaksi ylimääräiseksi päiväksi huonon sään takia, kun lennot on peruttu. Englannissahan on nyt tosiaan ollut lumisadetta ja pakkasta, jotka tunnetusti pistää paikat sekaisin. Manchesterin kenttä oli yllättävän hyvin varustautunut lumeen, ja päästiin ilmaan vain neljä tuntia aikataulusta myöhässä. Mutta niihin myöhästymisiin kannattaa talvisaikaan varautua. Hirvittää itseänikin, kuinka kauan saan odottaa lentokentällä ensi maanantaina, kun lennän Englantiin takaisin. Vietän siis uudenvuoden ja lopun lomastani Northamptonshiren peltojen keskellä. Nyt aion kuitenkin nauttia loppuun asti ruisleivästä, kahvinkeittimellä keitetystä kahvista pikakahvin sijaan, saunomisesta, talven kauneudesta ja lumen narskumisesta jalkojen alla. Ja tietysti perheestä ja ystävistä, joita en ole nähnyt moneen kuukauteen.

Palautin ennen kotiin tuloa kaikki esseet (x3), joilla oli palautuspäivä heti lomiltapaluun jälkeen. Halusin saada mielenrauhan niistä. Esseiden kirjoituksessa on täällä omat kommervenkkinsä, koska ne täytyy kirjoittaa nimettömänä, ja laitoksen toimistoon palauttamisen yhteydessä niitata siihen kanneksi vaaleanvihreä paperi, jossa on oikean kulman alle piiloon taitettuna oma nimi, josta sihteeri pystyy sitten arvioinnin jälkeen sen kurkistamaan ja kirjaamaan arvosanan rekisteriin. Hyvä sinänsä, että on nimetön arviointi, koska se estää mahdollisen lellikkien suosimisen. Mullehan se on loppujen lopuksi se ja sama, koska mun kielioppivirheet paljastaa mun tekstit joka tapauksessa - oonhan ainoa vaihtari melkein kaikilla kursseillani.

Merry Christmas and a Happy New Year. Pysykää lämpiminä ja syökää paljon suklaata, se on hyvää.

Talven ihmemaa...

Olen nyt päätynyt sellaiseen empaattiseen lopputulokseen, että kyllä, englantilaisten valitus talvesta on aiheellista ja kyllä, englantilainen talvi on vaikea. Tietyissä määrin, luonnollisesti. Tähän on päädytty elämällä mukana ja ottamalla persetuntumaa näihin kalseisiin mukulakivikatuihin.

Perustelen.

Mustahan siis oli aiemmin naurettavaa, että englantilaiset vikisee ja kitisee viidestä pakkasasteesta ja parista sentistä lunta. Vaikka Suomessa voi talvella olla se -30 astetta, mulla on täällä koko ajan kylmempi vaikka lämpötila on nollan tienoilla. Suomen pakkanen on kuivaa, mutta meri on täällä niin lähellä, että se tuuli ja kylmyys on kosteaa, ja se tunkee luihin ja ytimiin, vaatteiden läpi ja sisälle taloon (eikä ne yksin-/kaksinkertaset lasit eikä millien raot saranoissa paranna asiaa).

Muualla maassa kuulemma on satanut lunta, paljonkin (tai ”paljon”), mutta Chesterissä ei kyllä ole hiutalettakaan. Suomessa lumentulo oli aina helpotus, koska siinä on mukava ja tukeva kävellä, mutta vähän nyt näyttää siltä, että täällä talvi tarkoittaa pelkästään jatkuvaa sumua ja muutamaa pakkasastetta, joka sitten jäädyttää sen ilmankosteuden jalkakäytäville ja luo niille petollisen mustanjään peitteen. Väitän, että oon tottunut kävelemään liukkaalla ja mulla on hyvä reaktiokyky sen suhteen, mutta silti lennähdin pyllyn kautta takaraivolleni yliopistolle mennessä maanantaina. Ei siinä, suomalaisittain mahdollisimman nopeasti hammasta purren ylös ja vilkaisu ympärille et ”näkiks kukaan?”

Mikä tekee jalankulkijan elämästä kurjaa, on siis soran ja suolan puuttuminen jalkakäytäviltä. Okei, on sitä paikoitellen, joillain kaduilla, mutta siinä missä Suomessa kuluu talvessa kahdet korot rikki sen soramäärän takia niin täällä joutuu jalkakäytävillä kiemurtelemaan sen yhden kapean sorakäytävän perässä. Ihmiset näyttää tosi huvittavilta sipsuttaessaan tipuaskeleilla eteenpäin. Autoja ei lumentulokaan auttaisi pitämään aisoissa, sillä englantilaisillahan ei tietenkään ole talvirenkaita, joilla sopeutua talviajoon. Kesärenkailla suditaan ja juututaan penkkaan. Lumiauroja on Englannissa naurettavan vähän. Junat myöhästelee varmaan pahemmin kuin VR:llä, mikä kertoo jo jotain.

Ymmärrän siis kokemuksen kautta, että vaikeaa on. Sitä taas en ymmärrä, että miksi sille asialle ei tehdä mitään! Miksi tähän ei varauduta? Viime talvi oli tosi raskas koko maalle, kun lentokenttiä, kauppoja ja kouluja oli jatkuvasti suljettuina lumen takia (Olettekos koskaan ollut yhtään päivää koulusta pois lumen tai pakkasen takia? No en minäkään). Silloin päiviteltiin, että tällainen sää tuli meille yllätyksenä, ja ehkä tulikin, eihän tämä yleistä ole meri-ilmastossa. Tänä talvena ei sama tekosyy enää toimi, ja silti tilanne näyttää yhtä huonolta. Loppupeleissä tulisi varmasti halvemmaksi ostaa lisää aurauskalustoa, suolaa ja soraa, kuin mitä maksaa kansantaloudelle sulkea liikkeet ja koulut ja pitää sairaaloiden ensiapu täpötäysinä liukastumisten ja kolareiden takia. Ihmiset ei mene töihin lumen takia. Ei tietenkään. Ne talvirenkaatkin maksaa rahaa. Vaan kuinka paljon maksaa ihmishenki?

Enkä edes aloita taas siitä, miten nää laittaa tyylin (joskaan ei se aina niin tyylikkäältä näytä) käytännöllisyyden ja terveyden edelle. Siinähän nauratte mun pipolle ja lapasille, ainakaan mä saa keuhkokuumetta.